Lorestān (Lorestan Province)
Merkkejä lampaiden ja vuohien paimentamisesta Lorestanissa on löydetty jo ajanjaksolta 9000–7000 eaa. Seudun vuosistolaaksoista ja Zagrosvuoren juurelta tunnetaan monia varhaisen kivikauden kyläasutuksia 7. vuosituhannelta eaa. Kylät tulivat toimeen metsästyksellä, kalastuksella, keräilytaloudella, laiduntamisella ja maanviljelyllä.
Nimi ’Lorestan’ on merkitykseltään lurien maa. Lurit ovat seudun alkuperäiskansaa, johon on sekoittunut aineksia iranilaisesta ja arabiväestöstä. He puhuvat puhua omaa persian murrettaan, ja ovat šiiamuslimeja. Osalle perinteisestä nomadiväestöstä usko ja rukosten harjoitus oli paljolti ritualistista, koska suuri osa paimentolaisista ei puhunut tai ymmärtänyt arabiaa eikä ollut edes lukutaitoista. Heidät asutettiin Pahlavien kaudella, ja vain harvat elävät enää nykyään paimentolaisuudesta.
Laajasti ymmärrettynä Lorestan alkaa lännessä Irak rajalta ja Kermānshāhista, ja erottaa Khūzestānin alankoalueen sisämaan ylängöstä. Lorestanissa on laaja luoteesta kaakkoon suuntautuva vuoristo, jonka huippujen välissä on kosteita maakaistaleita rehevine laidunmaineen. Ulompia rinteitä peittävät tammimetsät, joukossa on jalavaa, vaahteraa, pähkinä- ja mantelipuita.
Nykyisen Lorestanin provinssin pinta-ala on 28 294 neliökilometriä. Väestö (2011) koostui 462 528 ruokakunnasta, joihin kuului yhteensä 1 754 243 asukasta. Heistä kaupunkilaisiksi kirjattiin 1 075 951 ja maaseutuväestöksi 677 416 henkeä. Vailla pysyvää asuinpaikkaa oli 876 asukasta.
Provinssissa oli vuonna 2011–2012 yhteensä kymmenestä (10) aliprovinssitason hallintoaluetta (šahrestan), jotka jakautuivat 27 piirikuntaan (bakhsh). Näihin sijoittui 25 kaupunkia ja 84 alimman aluehallinnollisen tason maaseutupiiriä (dehestan, kyläyhteisö ympäristöineen). Aliprovinssitason jako oli seuraava:
* Azna
* Aligudarz
* Borujerd
* Poldokhtar
Kartta - Lorestān (Lorestan Province)
Kartta
Maa (alue) - Iran
Iranin lippu |
Iranin kallioperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy maaöljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyn vientituloihin. Kansallisen öljy-yhtiön National Iranian Oil Companyn (NIOC) mukaan Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat. CIA:n World Factbookin mukaan Iran on maaöljyvaroissa maailman neljänneksi suurin ja maakaasuvaroissa toiseksi suurin.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
IRR | Iranin rial (Iranian rial) | ï·¼ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KU | Kurdi (Kurdish language) |
FA | Persian kieli (Persian language) |